Silmäni ovat levossa. silmät räpsivät nopeasti merkkinä unen näkemisestä. Alitajunta on kehittänyt taas jänniä juttuja viihteeksi kahdeksan tunnin paikallaan pysymiseen. Uni lakkaa varsin Buddhauusivuosimaisesti. Herään, kun tunnen kylmän veden naamallani. Hyvää uutta vuotta 2553 ja tervetuloa maailman suurimpaan vesisotaan! Aamusta iltaan yksikään, joka Phuketissa uskaltautuu Songkranin (Buddhauusivuosi) aikaan ulos, ei pysy kuivana. Tämä juhla, jonka alkuperäinen tarkoitus on siunata ihmiset pienellä vesimäärällä, on muuttunut turistien myötä tajuttomaksi vesimassavyöryksi ja se kattaa koko Kaakkois-Aasian buddha-alueet. Siispä edellispäivänä hankkimani vesipyssy käteen ja kostamaan Ramille, joka niin raukkamaisesti yllätti nukkuvan.
Päivä alkoi villan sisäisellä vesisodalla. Vesipyssyt testattiin useampaan otteeseen toisiamme koekaniineina käyttäen ennen kuin uskalsimme viedä aseet tositilanteeseen. Liftasimme Patongille kahdella lava-autolla, joissa olimme kuin tarjottimella kaikille mahdollisille vesivariaatioille ja välineille, joilla sitä päällemme toimitettiin. Niskaan, silmiin, korviin ja sieraimiin lensi vettä, kylmää vettä, jäätävää vettä, elintarvikeväreillä kyllästettyä vettä ja pulveria. Patongilla vietettiin päivä rannalla hengaillen ja valmistautuen illan koitokseen. Pimeän tultua konkkaronkka otti tähtäimeensä Bangla-roadin ihmismassat. Kaaos on aika laimea sana kuvaamaan tunnelmaa, kun vesipyssyn säiliö ei vain riittänyt kostamaan kaikkia "piristäviä" vesisuihkuja. Välillä meno oli jopa aika mautonta, kun esimerkiksi Tiinalta repäistiin aurinkolasit väkisin päästä, pidettiin naamasta kiinni ja ammuttiin suoraan silmille. Onneksi baariin ei enää saatu pyssyjä viedä, joten loppuilta säästyttiin suhtkoht kuivina.
Keskiviikko meni kerätessä voimia takaisin rankasta edellispäivästä ja valmistautuessa reissuun vähän etelämmäksi Tiinan ja Krissen kanssa. Torstaiaamuna bussi lähti kohti Krabi Townia, johon myös Meri ja Suvi tulivat päiväksi seuraksi. Krabi townissa päivä meni tutustuessa ihan lähialueeseen. Toisena päivänä erkaannuttiin Meristä ja Suvista ja menimme kolmestaan Rayleh-beachille, missä sattui olemaan kansainväliset kalliokiipeilykisat menossa. Kovia tyyppejä ei voi muuta sanoa, kun sitä sivusta seurasi. Maisemat Raylehilla oli kuin suoraan postikortista. Turistit olivat tämänkin saaren vallanneet, ja se vei hieman tunnelmaa pois. Krabi Townissa viihdyttiin vain yksi yö ja perjantaina saavuttiin seitsemän aikaan illalla Trangiin, Thaimaan puhtaimpaan kaupunkiin. Syy tälle oli aika selvä. Illalla länkkäreistä tutut pölypallot aavikoilla pystyi kuvittelemaan aivan helposti Trangin autioille kaduille. "Yömarkkinatkin" menivät kiinni jo kymmeneltä. Sepä oli ainoa asia pienen kävelylenkin lisäksi, mitä kerettiin enää perjantai-iltana puuhamaan.
Lauantaina otettiin se helpoin keino nähdä ympärystä ja vuokrattiin auto kuskeineen. Olimme bonganneet esitteistä mahtavan näköisiä vesiputouksia uimakelpoisine laguuneineen. Suunnaksi otettiinkin siis noin 45 minuutin päässä ollut Ton Tok-vesiputous. Oli pikkupojalla melkein tippalinssissä, kun pitkäaikainen unelma vesiputouksen kallioilta hyppääminen suoraan laguuniin kävi viimein toteen. Vesi oli makeaa ja ihanan raikasta vastapainoksi auringon lämmittämille uima-altaille. Paikallisia hengaili putouksilla enemmänkin ja ei mikään ihme. Jos kotikaupungissani Oulussa olisi tällainen luonnonvietti, ei tarvitsisi kahta kertaa miettiä kesäpäivän viettotapaa.
Seuraavana päivänä oli taas aika uuden kohteen. Minivan/autolautta-yhdistelmällä matkustimme kolme tuntia Koh Lantalle. Verrattuna Koh Phi Phihin, siellä oli asuminen todella edullista. Kun Phi phillä sai kahden hengen surkean bungalowin suolavesisuihkuineen 1000 bhatiin, lantalla lähti kolmen hengen bungalow makean veden suihkuineen 600 bhatiin. Ja Lantan resortissa oli uima-allas. Siellä tulikin sitten kolme päivää ja yötä lösöiltyä ja vähän biletetettyäkin. Tutustuimme myös muihin nuoriin matkaajiin niin kuin näillä reissuilla on yleensä tapana. Lanta oli todella kaunis ja hiljainen paikka. Juhliakin löytyi, joten nuorisokin voi ihan hyvin sinne suunnata. Auringonlasku oli upea ja puitteet sen katsomiseen erinomaiset. Suosittelen lämpimästi kaikille.
Lantan jälkeen oli taas aika haikeiden hyvästien, kun Tiina ja Krisse lähtivät Malesian ja Singaporen kautta takaisin Balille vielä pariksi viikoksi, kun itse suuntasin jälleen Phuketiin opinahjon ääreen. Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvitse olla kuin pari viikkoa erossa, jolloin Tiina tulee takaisin tänne, ja kun minulta loppuu koulu, koittaa yhteinen reissailu johonkin suuntaan joksikin aikaa. Oli Krisse tosi mukava tutustua suhun paremmin, ja jos reitit ei kohtaa sinä aikana, kun olet reissun päällä, niin viimeistään Oulussa sitten!
Keskiviikkona olin siis takaisin Phuketissa. Nappasin Lantalta pienen vilustumisen mukaani, joten nuhanenä oli ensimmäistä kertaa koko kolmen kuukauden reissun aikana. En muistanutkaan kuinka ärsyttävää se voi olla. Koulu pudotti taas arkeen rajusti ja ennen lomaa ollut motivaatio otti vähän äkksisyöksyä, mutta ehkä terävän korjausliikkeen ansiosta saan sen taas käännettyä vakaaseen vaakalentoon. Perjantaina oli pitkästä aikaa myös Phuketissa biitsipäivä. Koulun "jälkeen" suunnattiin Kata-beachille. aallot olivat poikkeuksellisesti aika passelit surffaukseen näin ei-koskaan-sitä-tehneenä silmin, ja lautahan se piti ottaa kokeiluun. Surffileijonan elein otin laudan mahani alle ja lähdin klooramaan kohti ulappaa. Kun pienten korjausliikkeiden seurauksena pääsin perille, odotin ja odotin. Sitten tajusin, että minulla ei ole pienintäkään aavistusta, että missäs vaiheessa sen laudan päälle pitäisi sitten nousta. Noh kokeilin muutaman kerran ja loppuaika menikin sitten ihan mahallaan sen laudan päällä. Ei se tukka surffaria tee. Illasta oli pienimuotoiset ex-temporee juhlat ja lauantaina otin kiinni tv-maailmaa katsomalla lempisarjaani maratoonilla.
Ensi viikolla tulee 2/3-loppuperheestä käymään, kun Isä ja Johanna päräyttää paikalle. Äiti ei harmittavasti päässyt lähtemään. On kyllä mukava nähdä perhettä pitkän ajan jälkeen. Tietty tuliaisia odotellessa. Niistä ja muista kokemuksista sitten lisää ensi kerralla. Näkemisiin.
-Antti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti