Silmäni aukeavat ennen kellon soittoa. Ulotan käteni lattialla olevaan matkapuhelimeen. Neljä digitaalista numeroa näyttää ajaksi 08.35. Auringonpaiste valaisee huoneen kauttaaltaan. Sirkat, sammakot ja satunnaiset gekot pitävät ulkona yhteiskonserttia. Astun kaksi askelta parvekkeelle ja otan pyyhkeen kuivumasta ihaillen samalla alhaalla avautuvaa näkymää. Heilutan nauraen päätäni vieläkin lievää epäuskoa tuntien. Aamusuihkunraikkaana hypin portaat kaksi kerrallaan virkeänä yläkertaan. Aukaisen jääkaapin ja nappaan kouraani leipäpussin, philadephian ja kinkut. Korkkaan jäälatten ja pistän virrat päälle tietokoneeseen. Kaksoisklikkaan iTunes-pikakuvaketta; Red Hot Chili Peppers - Scar Tissue. Tästä se lähtee - rutiini.
Tiistaina oli siis ensimmäinen tutustuminen vaihdonaikaiseen yliopistooni, Prince of Songkla Universityyn - PSU:hun. Tavanmukaisesti kyseessä oli orientaatiopäivä täynnä puheita, esittelyjä, käytännön asioita, yleistä infoa, mutta mukaan mahtui myös piristävä paikallisten opiskelijoiden vetämä rastikierros. Orientaatiota kesti kahdeksaan illalla, joten pientä altaalla rentoutumista lukuunottamatta ei muuta oikein kerennyt tekemään päivän päätteeksi. Meiltä hajosi toisesta makkarista ilmastointi, joten viisi ihmistä änkesi siihen ainoaan ilmastoituun huoneeseen nukkumaan. Olin ainoa sitkeä sissi, joka pärjäsi pelkällä tuulettimella. Yöllä piti vetää peittoa päälle, joten sinänsä edes pärjäämisestä ei ollut kysymys.
Keskiviikkona oli jo ensimmäinen thaikielen luento. Uskon vakaasti, että kolmen kuukauden aikana säästän monta bhatia, kun osaan tingata thaiksi. Iltapäivällä kävimme ostamassa kaikille koulupuvut, jotka noudattavat tiukkaa kaavaa. Kuvasta sen näkee. Vähän tulee kuuma auringossa, mutta kyllä siihen tottuu. Toivottavasti parin viikon päästä ei ihan joka päivä tartte viedä paitaa pesulaan. Illalla oltiin koko villan voimin sairaalassa, kun kämppiksellä oli nilkka tulehtunut pahasti. Poltin sitten oman pohkeeni mopon pakoputkeen ihan sympatiasyistä, ettei Merin tarvitsisi yksin testata paikallista hoitotasoa. Ehkä sitä joskus oppii olemaan toheloimatta.
Seuraavana päivänä tehtiin survival thain jälkeen excursio paikalliseen museoon, joka henkilökohtaisesti oli aikalailla pelkkää tuskaa koulupuvussa hikoillen. Museokaan ei niin mahdottoman kiinnostava ollut. Mitä nyt muistan niin kiinalaiseen kulttuuriin ja tinakaivoksiin se liittyi. Illalla mentiin sitten neljästään leffateatteriin. Otettiin ksp tyttöjen kanssa, että onko vuorossa tyttöjen leffa vai kunnon räiskintä poikien makuun. Sen brittiäijän, joka on the mentalistissa, lailla luin Merin mielen ja haarautuvat sormet jo kaukaa ja pidin käteni nyrkissä voittaen tämän sielujen taiston. Jotenkin silti vähän liiankin tutuksi tulleeseen tapaan naiset tuppaavat saamaan tahtonsa lävitse. Räiskintä oli juuri alkanut ja seuraavana listassa oli juurikin tämä kyseinen tyttöjen leffa, jota sitten päädyttiin katsomaan. Näytös alkoi 20.25 ja itse leffa alkoi pyörimään valkokankaalla 21.15. Laskekaa siitä sitten matikkaa. Tässä väliajalla nähtiin mainoksia, jotka pärjäsivät huonoudessaan muinaiselle vaatehuoneen Simolle, ja noustiin seisoen osoittamaan kunniaa Kuninkaalle. Dear John itsessään oli sitten kaksi tuntia ennalta arvattavaa romanttista itsemurhaa. Älkää käsittäkö väärin. En tarvitse leffaani vähintään 1000 luotia minuutissa. Pidän kyllä ns tyttöjen leffoistakin, kuhan vaan ovat hyviä. Tämä ei sitä ollut, vaikka Channing Tatum teki vakuuttavan ja yllättävän roolisuorituksen.
Perjantaina kävimme tsekkaamassa Phuketin parhaaksi rankatun hotellin tripadvisor.comin mukaan. Punkkaisin kyeisessä mestassa kyllä mielelläni, jos kelan tuki riittäisi perushuoneessa enempään kuin neljään yöhön. Kallein sviitti Indigo Bluessa maksoi 3000 usd/yö. Illalla kävästiin hakemassa Tescosta (paikallinen sittari) grillivehkeet ja ruokittiin itsemme ilman ravintolan apua. Ateria oli varsin proteiiniriittoinen ja uni maittoi lihojen jälkeen mukavasti.
Lauantaina vietettiin hyvillä mielin vapaapäivää. Aamusta piti käydä pohkeen takia vielä yksi reissu sairaalassa. Käytin samalla Meriä, kun se nyt ramppaa siellä koko ajan. Sitten olikin vaan vuoro chillailla altaalla ja ootella illan tupareita, jotka järkättiin meidän vaihtoporukalle. Meininki oli hyvä ja iltaa jatkettiin sitten Patong Beachille. Meillä oli paikallisessa Sedulassa pari ilmasta drinkkiä. Yhtään rahaa ei suostuttu sentään Thaimaassa Suomen ravintolamogulihirmulle antamaan, vaan otimme lipat heti ilmaisten loputtua. Harhauduttiin siitä sitten usealla pienemmällä porukalla kuka minnekin. Kaikilla oli hauskaa kuulostanut olevan, mikä onkin se pääasia.
Sunnuntaina päivä meni vähän kaikilla ohitse itsestäänselvien olotilojen takia. Onneksi päiviä on monta.
Tänään oli viimeinen kaikille yhteinen orientaatioviikkoon kuuluva päivä. Huomenna alkaa sitten koulu todenteolla. Tällä viikolla on pelkästään thaikielen luentoja ja ensi viikolla muut kurssit liittyvät mukaan. Koulun jälkeen käytiin katsastamassa Premium outlet, missä on monien merkkituotteiden tehdasmyymälöitä. Mukaan tarttui släpärit, paita ja urheilukengät. Ostin myös golfhanskan ja antoin eilen ostetun kellon vaihdossa. Väliä piti maksaa se hanskan hinta eli 230 bhatia. Noh onneksi kelloon ei hirveä omaisuus uponnut, ja huomenna aion käydä lunastamassa samanlaisen. Ville ja Otto tuli Suomesta tänne parin viikon lomalle ja Patongille tuli reissu tehtyä sen takia myös vaihteeksi ihan päiväsaikaan. Nyt pojat istuu tuossa pöydässä meidän villalla ja lähtään tässä ihan just altaalle hengailemaan muiden muassa. Niin se vaan viikko taas vierähti. Ei tässä paljon kerkeä ajankulumista murehtia, kun sitä ei huomaa.
Viikon päästä noin taas sitten lisää. Tämän viikon suunnitelmissa ainakin viikonlopun reissu Phi Phille.
-Antti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti