Sabaj dii maj khrap! Eli ihan suomeksi kirjoitettuna what is up? Varsinainen koulunkäynti starttasi siis tiistaina thaikielellä. Kieli on yllättävän helppoa oppia noin periaatteessa kieliopin ollessa todella simppeliä lätki-sanat-perätysten-tyyliin ilman mitään taivutuksia ja aikamuotoja ja sanojen muistaminen vaatii sen saman kuin muissakin kielissä. Vaikeaa onkin sitten ääntäminen, koska thaikielessä on viisi eri äänenkorkeutta. Esimerkiksi sama sana korkealta ja matalalta äännettynä voivat olla toistensa täydellisiä vastakohtia. Thaiaakkoset ovatkin sitte ihan toinen lukunsa, ja niihin meidän ei onneksi tarvitse koskeakaan. Luentoja oli kolme tuntia päivässä vaihdellen aamu -ja iltapäivien välillä. Keskiviikkona iltapäiväluento jäi lyhyeen sähköjen ollessa poikki ja kuumuus ilmastoimattomassa luokassa oli selvästi myös opettajalle liikaa, joten 10 minuuttia oli siltä päivältä tarpeeksi. Torstaina oli jo ensimmäinen testi. Vedin 31/35 pojoa, joten ei kovin huonosti mennyt. Perjantai olikin sitten koulun osalta vapaata. Nyt huomenna astuu muitakin kursseja mukaan, joten koulupäivät venyvät seitsemän tuntisiksi tunnin lounastauon sisältyen aikaan.
Tiistaina koulun jälkeen rentouduttiin jo totuttuun tapaan altaalla pari tuntia. Koulupuvussa hikoilleet kuonat on mukava pesaista pois hyppäämällä virkistävään altaaseen ja siirtymällä sitten porealtaaseen lillumaan. Vähän tuli urheiluakin harrastettua, kun halusin käydä koeajamassa ostetut lenkkarit ja korispallon. Otettiin Samin ja Teemun kanssa suunnaksi kampuksen katukoriskentät ja käväistiin heittelemässä pari tuntia. Hyvältä tuntui liikkua edes vähän urheilulliseen tyyliin pitkästä aikaa. Iltaa vietettiin aika isolla poppoolla paikallisessa kuppilassa vähän musioiden. Eli karaokea tuli kokeiltua samoin kuin myös kitaraa soiteltua. Ilta jatkui meidän altaalla, jonne kutsuttiin myös kuppilan omistajat mukaan.
Seuraavana päivänä oli tarkoitus mennä golfrangelle kokeilemaan kuinka ruostunut varsi taipuu, mutta paikka oli valitettavasti mennyt jo kiinni. Ex-temporee ja sattumankauppa-varasuunnitelmana oli keilaus Big C-ososteskuksessa, joka myös sijaitsee Kathussa. Yksi peli maksaa vain vähän päälle euron, joten halpaa lystiä on luvassa varmasti monena iltana uudestaankin.
Otto ja Ville liittyivät torstaina remmiin mukaan ja tulivat meidän villalle yöksi, koska seuraavana aamuna lähtisimme lähes koko vaihtaripoppoolle kohti Phi phi-saaria. Illalla otettiin myös eilisen vahinko takaisin, ja pääsin kuin pääsinkin kiroilemaan maila järkyttävässä puristusotteessa ja pallot välillä oikealla, välillä vasemmalla; välillä jopa katossa yläpuolella. Kyllä täytyy muutama kerta käydä treenaamassa ennen kuin kierroksesta maksaa.
Perjantaiaamuna oli siis aikainen herätys, kun ensimmäinen retki vaihtoaikana otti vuoronsa. Määränpäänä oli Koh Phi Phi, jota lähdimme 21 hengen voimin valloittamaan. Laivamatka kesti pari tuntia, mikä kului iloisesti laivan kannella aamuauringossa. Perille päästyämme nälkä oli heti tyydytettävä. Niin kovasti se teki itseään tunnetuksi kenen jos toisenkin mahoissa. Samalla oli hyvä hetki pohtia majoitusrantaa, koska mitään emme tietenkään ollut netin kautta varanneet. Jessen ja Heidin opaskirja antoi hyvät arvosanat Long Beachille kehuen sitä hintalaatusuhteeltaan parhaaksi. Lähes kaikki ottivat neuvosta ukin ja suuntana oli siis Long Beach, Phi phin päärannasta noin kolmen kilometrin päässä. Bungaloweista maksettiin 1000 bhatia per yö kolmeen pekkaan. Ensimmäinen pettymys iski välittömästi, kun riippumaton puuttuminen iski tajuntaani. Ranta itsessään oli ihan jees, mutta epäilen vahvasti, että kaikki rannat testattuani olisin opaskirjan kanssa samaa mieltä. Päivällä kerkesi jo snorklaamaan. Riitti, kun ui 50 metriä rannasta, niin pääsi ihailemaan kauniita koralleita ja ihmeellisiä kaloja. Illalla siirryttiin sitten lähes koko sakin voimin päärannalle katsomaan tulishowta ja viettämään iltaa. Matka tapahtui vesitaksilla, Phi phillä kun ei maanpäällä kulkevia moottoriajoneuvoja ole. Paluumatka tehtiinkin sitten kävellen viidakon läpi.
Lauantaina suunnaksi otettiin The Beach-elokuvasta kuuluisuuteen pongahtanut Maya Bay. Odotukset olivat ehkä vähän tyhmästi elokuvaan pohjautuen jossain saturnuksen ja stratosfäärin välimaastossa. Ihan niin hienosta paikasta ei ollut kysymys, mutta kyllähän niissäkin maisemissa silmä lepäsi ja rannalla oli hauska ottaa väriä pintaan. Illalla löydettiin vähän sattumalta yhden baarin omistajan synttärijuhlat, mistä syystä baaria pidettiin auki vähän normaalia myöhempään. Baarin mentyä kiinni Anttia ja mua pyydettiin grillijatkoille viidakkoon. Kokemus oli loistava. Hengailua paikallisten ystävällisten ja elämäniloisten ihmisten kanssa, ilmaisen ja todella herkullisen grilliruuan syömistä ja pientä irtiottoa normaalista turistimeiningistä.
Tänään palattiin "kovaan" arkeen, kun huomenna odottaa siis uusi kouluviikko. Itse tykkään tietystä rutiinista eikä koulu haittaa ollenkaan. Tein taas ostosreissun yömarkkinoille, kun nuo kellot ja släpärit näyttävät olevan mulle kulutustavaraa. Huomenaamulla aloitan joka kouluaamuisen lenkkeilyn ja muutenkin tarkoituksena on käynnistää urheiluinto nyt taas kun keho on siihen valmis. Kello ja väsy alkaa olemaan sen verran paljon, että on aika pistää pää tyynyyn ja aivot unimoodiin.
Lisää luettavaa noin viikon päästä. Palaamisiin siis. Heippa eli sawatdii khrap!
-Antti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti